Kauko Röyhkän romaani Job on saatu loppuun. Näin helkkarin kauan kesti, että sain luetuksi yhden kirjan. No olen lukenut muita kirjoituksia. Muun muassa Väinö Kirstinän Kirjoittajan työt - Esseet ja Tito Coljanderin pikkukirjanen Uskosta sekä ruotsin kielistä kirjaa Kvinnan i hissen. Kirja kertoo pieniä tarinoita ihmisten kummituskokemuksista.

Röyhkän Job oli kiva kirja. Itseäni kiinnosti kuvaus kirjan päähenkilön ammatti. Hän oli kirjailija. Erityisesti kuvaukset kirjailijan työstä oli kiintoisaa luettavaa. Varsin uskottavasti Röyhkä kirjoittaa kirjailijan työstä tässä kirjassa. Kirja on kuitenkin vähän naivi, mutta Röyhkä sai minusta kuitenkin uuden fanin. Job on viihdyttävä, vaikka ei niin taiteellisesti suuria asioita käsittelekään. Arki on kuitenkin se, joka jokaisen ihmisen elämää vie eteenpäin.

Kirjahyllyssä on vielä yksi Röyhkän kirja - Tien laidalla Waterloo. Täytyy iskeä siihen kiinni, heti kun aikaa löytyy. En ole katsonut mistä kirja kertoo, mutta uskon, että samaa laatua saan, mitä Jobkin tarjosi.

Job oli viihdyttävä ja suosittelen kaikille, jotka haluavat lukea arkisista asioista ja joita myös Röyhkä muuten kiinnostaa. Lukija pääsee samalla tirkistelemaan Röyhkän sielunmaisemaa. Tosin lukija joutuu itse päättämään paljonko kirjasta on fiktiota ja paljonko Röyhkän elämän faktaa. Näin kirjallisuuden ystävänä voin omasta puolestani sanoa, että kaikki on fiktiota, kunnes toisin todistetaan.